google.com, pub-7463296435306292, DIRECT, f08c47fec0942fa0
 
  • Admin

Hevoskasvatus kimpassa - miten käytännössä?

Päivitetty: 31. heinä 2020

Kun hevosenpidon, hevoskasvatuksen ja ylipäätään elämisen kustannukset suhteessa ihmisten tulotasoon tuntuvat vain kasvavan jatkuvasti, on hevoskimppojen määrän ja suosion kasvulle selkeä selitys.


Kimpalla tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhtymää, joka omistaa hevosen tai hevosia. Tietysti kimppa voi olla myös vuokraajana, jolloin yksi sopijaosapuolista on hevosen omistaja.


Useimmin kimpassa omistetaan ravihevosia, mutta uskon että tulevaisuudessa yhä yleisemmiksi muodostuvat myös kilparatsujen, siitostammojen ja harrastehevostenkin ympärille koottavat kimpat.


Tavoitteet ovat erilaisia, mutta kaikille onnistuneille kimpoille yhteistä ovat selkeät pelisäännöt, hyvin laaditut kirjalliset sopimukset, avoin ja aktiivinen tiedotus sekä tarkka taloudenhoito. Kimpanvetäjä on tässä paljon vartijana.


Kimpan koko ei yksin ratkaise kimpan onnistumista tai epäonnistumista. Kyse on laadusta, toimintatavoista sekä innostuksesta.



Varsoja! Kesä 2020 oli meidän tilalla ennätysvuosi, kun varsoja syntyi peräti kolme.
Varsoja! Kesä 2020 oli meidän tilalla ennätysvuosi, kun varsoja syntyi peräti kolme.


Miksi olisi järkeä kasvattaa kimpassa?


Ehkä selkein syy harkita kimppaomistamista ja -kasvatusta on kulujen jakautuminen. Kun menoja on jakamassa useampi osakas, hevoskasvatus ei käy niin paljon yksittäisen omistajan rahapussin päälle.


Toki se voi tarkoittaa myös sitä, että on mahdollisuus panostaa laatuun. Hyvän tamman hankinta, orien maksut, mahdollinen tamman ja varsan hoidon ulkoistaminen omien tilojen puuttuessa, eläinlääkärien ja kengitysseppien palvelut... Kaikkihan se maksaa rahaa.


Yhtälailla merkityksellinen syy lähteä kasvatuskimppaan voi olla esimerkiksi tahto tehdä jotain konkreettista suomenhevosen hyväksi, oppia hevoskasvatuksesta kokeneempien kimppakavereiden opastuksella, tai ihan vaan harrastaa yhdessä ystävien kanssa.


Ymmärrykseni mukaan kasvatuskimpat ovat harvemmin kovin isoja. Aika usein tilanne taitaa olla esimerkiksi sellainen, että kilpatamman lopettaessa uransa isompi kimppa puretaan, ja pari omistajaa jatkaa tamman kanssa siitosuralle.


Tämä on ymmärrettävää, koska siitostamman elämähän on normaalitilanteessa aika seesteistä - syömistä, tarhassa ja laitumella käyskentelyä sekä varsan hoitoa. Ei ole kilpailuja tai muita vastaavia tapahtumia kimppalaisten seurattavaksi (ainakaan ennen kuin kasvatit aikanaan toivottavasti aloittavat uransa), joten kaikille tämäkään ei sovi. Kasvatustakin pitää haluta harrastaa. Riippuu ihmisestä, onko vuosi lyhyt vai pitkä aika.


Mutta, kuten todettu, kimpan koko ei itsessään määritä onnistumisen mahdollisuuksia.


Tulot ja menot


Menoja kimpalle tosiaan kertyy myös hevoskasvatuksessa. Jos hyvin käy, varsoja myymällä ja mahdollisilla kasvattajapalkinnoilla pystyy kattamaan kuluja jonkin verran, mutta harva tälläkään toiminnalla taitaa todella tienata.