Varmajalkaisen varsan resepti

Korostan, että tämä kirjoitus pohjautuu omiin kokemuksiini meidän tiloista ja hevosista.

Nämä kokemukset ovat kuitenkin olleet niin positiivisia, että haluan kannustaa muitakin katsomaan tarhojaan ja laitumiaan hevosen koordinaation sekä tasapainon kehittämisen näkökulmasta, ja välttämään liiallista raivaamista.

Edes pieni maastonvaihtelu on hyvä asia. Huisi Hehku ja Huisi Hohde

Jatkuvaa puomijumppaa

Tarhan epätasaisuudet, kivet, kannot ja oksat ohjaavat hevosta aktivoimaan keskivartaloaan ja nostelemaan jalkojaan puomijumpan tapaan. Sitä tulee myös aika paljon ja etenkin varsojen tapauksessa kaikissa askellajeissa – uskallan väittää myös että enemmän ja vauhdikkaammin kuin jos ihminen olisi niitä ohjaamassa.

Myös maastonvaihtelut ja avo-ohjat tarjoavat mahdollisuuksia omatoimiseen jumppaan ja hyppyihin. Samalla kehittyy myös hevosen koordinaatio, lihasvoima ja tasapaino.

Tarhassa saarekkeen läpi tallattu polku. Tätä polkua etenkin varsat painattavat menemään myös reipasta laukkaa.

Erityisen tärkeänä pidän näitä varsoilla, mutta olemme saaneet käytännössä huomata laidunkesän (yhdistettynä metsässä ratsastamiseen) kohentavan myös aikuisen ratsun tasapainoa. Syksyllä maneesiin palatessa ero tuntui aivan selkeästi.

Vammariski?

Totta kai tässä on riskinä että joskus sattuu tapaturma. Se onkin tilojen pitäjältä jatkuvaa riskinarvioimista, että milloin riskit ovat suuremmat kuin hyödyt. Mutta meillä ei ole sattunut näiden vuosien aikana etenkään varsoille mitään naarmua vakavampaa, ja toisen kautta, osaavathan hevoset teloa itseään ihan tasamaallakin.

Kaikkia kiviäkään ei ole pakko raivata tarhasta pois. Riskien arviointi ja jatkuva seuranta kyllä kannattaa. Suurin pelkoni on että varsan jalka jää kivien väliin jumiin, mutta sellaista ei ole tapahtunut.

Toki olen ollut siitä onnekas että pahin tähänastisista tarhatapaturmista on ollut katkennut puikkoluu aikuisella hevosella, mutta sekään ei tapahtunut kesällä laitumella vaan talvisaikaan kun taloon tuli uusi hevonen ja yhdistin ne samaan tarhaan. Kukaan ei nänyt mitä tapahtui. Jalka saattoi saada osumaa potkusta tai sitten heppa väisti toista ahtaaseen paikkaan kivikkoon.

Olen itse tullut siihen tulokseen, että vaikka se vaikealta tuntuukin, joskus on pakko vain päästää irti omasta kontrollintarpeesta ja antaa hevosten myös ratkoa tilanteita itse. Yksi iso turvallisuustekijä on nähdäkseni tila, että on tilaa väistää. Mitä enemmän tilaa hevosille pystyy tarjoamaan sekä fyysisesti että henkisesti, sitä parempi.

Vaikka hevosen käärisi kuplamuoviin, ei kaikkia ongelmia ja tapaturmia vain pysty välttämään. Paremmalla tiellä ollaan kokonaisuutta tarkastellen, kun hevoselle annetaan ennen muuta mahdollisuuksia olla hevonen.

"Metsä" tarjoaa vaihtelevan liikkeen lisäksi myös varjoa ja nakerreltavaa

Puomijumppaa tulee kuin itsestään, kun kaatuneita sekä kaadettuja riukuja ja oksia jättää tarhaan. Mieluiten hevoset kiertävät ne, mutta ylityksiäkin tulee.

"Paddock paradise" rantautuu Suomeenkin

Olen seurannut mielenkiinnolla paddock paradise-keskustelupalstoja. PP:n ideana on lyhykäisyydessään toteuttaa hevosten tarhaaminen kujan muodossa.

Käytävän varrelle ripotellaan ruoka- ja juomapaikkoja, mäkiä ja maastonvaihtelua, erilaisia pohjia ja muuta virikettä. Netistä ja Suomestakin löytyy tosi hienon näköisiä toteutuksia.

Perinteisen nelikulmaisen tarhan sijaan hevosella on tavallaan isoa laidunta tai aroa simuloiva, vaeltamiseen rohkaiseva pohjaratkaisu käytössään. Sehän se on hevoselle lajinmukaista, ja itsekin allekirjoitan ajatuksen, että mitä enemmän tätä vapaata käveleskelyä hevoselle pystyy tarjoamaan, sitä parempi.

Etenkin kesäisin tätä ideaa on helppo soveltaa laidunoloissa aitaamalla hevosten käyttöön pellon lisäksi vähän metsänreunaa tai saarekkeen pellolta. Kaiken ei tarvitse olla ihmisen erikseen rakentamaa.

Mutaantuminen toki tekee isoista alueista syksyä ja talvea vasten hankalampia ylläpitää, mutta jos ratkaisuja löytää myös Suomen talvioloihin, aina parempi.

Hevoset tamppaavat tarhaan ja laitumille polkuja todella nopeasti. Tähän on syntynyt jo risteyskin.

Kesällä tarhasta on helppo avata portti laitumen puolelle. Tällaisella yhdistelyllä pääsee hyödyntämään myös pihattoa katoksena eikä vesipistettäkään tarvitse siirtää. Huisi Hehku ja varsansa Hohde.

Pitkänomainen pelto toimii laidunnuksesa kesäisin. Keskellä peltoa on avo-oja, mutta se ei näytä muodostuvan vaaraksi kun hevoset ovat rauhassa saaneet katsoa sen paikan.