google.com, pub-7463296435306292, DIRECT, f08c47fec0942fa0
 
  • Admin

Maksaisinko varsaa ikäluokkakisoihin?


Kimppahevosemme Lumettaja derbyfinalisti 2020. Kuva Satu Pitkänen
Kimppahevosemme Lumettaja, derbyfinalisti 2020. Kuva Satu Pitkänen

Hevosenomistajilta kerättävät ennakkomaksut ovat järjestäjilen keino kasvattaa ikäluokkakilpailujen palkintopottia. Ravikilpailuista erillisiä osallistumismaksuja kerätään suomenhevosten omistajilta Varsakunkkuun, Kriteriumiin, Derbyyn ja Tammaderbyyn, Villinmiehen Tammakilpaan, Suur-Hollola-ajoon, Pikkupelimanniin, Satakunta-ajoon, Oulu Expressiin sekä pohjanmaalaisilta Ilkka-Pohjalainen-ajoon.


Aikuisille tai kaikenikäisille hevosille ajettavia osallistumismaksullisia kisoja on lisätty kilpailukalenteriin viime vuosina (esim. Pilvenmäki Special nyt myös suomenhevosille), mutta tässä kirjoituksessa keskityn ikäluokkakilpailuihin.


Lue myös: Suurkilpailut, ikäluokkalähdöt ja ennakkomaksulliset kilpailut (hippos.fi)


Suomenhevosratsuilla tietääkseni ainoat ennakkomaksulliset ikäluokkakilpailut ovat Suomenratsujen kasvattajakilpailut 6-vuotiaille este- ja kouluratsastuksessa. R-jalostussuunta kasvattaa suosiotaan ja vuonna 2021 Suomenratsut ry tiedotti että kisassa päästään maksamaan ennätyssuuri reilun 4000 euron ykköspalkinto kummankin lajin voittajille. Monipuolisuudestaan tunnettu suomenhevonen voi toki kilpailla sekä koulu- että estekisan voitosta.


Kun historiaa tarkastelee, ravikansa on perinteisesti vastustanut tiukasti kaikenlaisia osanottomaksuja ja suurimmaksi osaksi ravien palkintoja rahoitetaankin pelituotoilla sekä sponsorirahalla. Kelpo voittosumman voi kerätä myös ikäluokkalähtöjen ulkopuolelta.


Ratsastajat taas ovat hyväksyneet "artisti maksaa"-ajattelun ja tuntuvat olevan usein positiivisesti yllättyneitä minkäänlaisista rahapalkinnoista, jos jossain kisassa sellaisia maksetaan. Osallistumismaksuja maksetaan kaikissa kisoissa, palkintoihin vaikuttavat ennakkomaksut ovat harvinaisempia.


Se ei kuitenkaan tee ratsastusurheilusta mielestäni yhtään sen eettisempää kuin ravitouhusta. Rahoitusmalli vain on erilainen.


Kannattaako maksaa varsa mukaan?


Hevosenomistajan tunne voi olla kaksijakoinen maksulappujen kolahdellessa laatikkoon. Elätelläänkö unelmia ikäluokkamenestyjästä vai onko tässä varsassa todella sellaista potentiaalia, että kisaan tähtääminen olisi realistista? Vaikka hevosesta toivoisikin pärjäävää urheiluhevosta, hevosten kanssa elämä on lievästi sanottuna epävarmaa ihan joka päivä.


Rahalla ostetaan vain mahdollisuus osallistua karsintaan, paikat finaalissa tienataan aina juoksemalla.


Yksittäiset maksut eivät ole hevosenpidon yleisiin kustannuksiin nähden suuren suuria, mutta kertyyhän niistäkin useita satasia. Varsinkin jos varsoja on useampia, euroille voi olla muitakin käyttökohteita.


Tietysti unelmalta voi katkaista siivet myös varsan loukkaantuminen, sairastuminen, kasvupyrähdys tai muu ulkoinen tekijä, vaikka lahjat riittäisivätkin, mutta uskaltaako unelmoida?


Arvostus on muutakin kuin euroja (tosin eurot auttavat aika paljon)


Arvostetut klassiset kilpailut ovat iso juttu tietysti muutenkin kuin taloudellisesta näkökulmasta. Vaikutukset yltävät kilpailupäivää kauemmaksi.


Näihin kisoihin mukaan pääsy on jo saavutus itsessään. Se antaa palkinnon vuosien työstä ja kertoo siitä että koko hevosen siihenastisen elämän ajan ketjun jokainen lenkki on tehnyt oikeita asioita ja onnistunut. Eniten kuitenkin ratkaisee syntyjään lahjakas, hyvä hevonen. Meidän ihmisten rooli hevosurheilussa on mahdollistajana.


Erityisesti jos varsa onnistuu pärjäämään ikäluokkafinaaleissa, se tietää orihevoselle kysyntää tulevaisuudessa siitosmarkkinoilla. Tamman tapauksessa tulevaisuuden varsojen arvo nousee. Ruunakin edustaa sukuaan.


Myös ikäluokkamenestyjän kasvattaja myhäilee paitsi itse hienoa hevosta, myös sitä että hänen seuraavienkin kasvattiensa kysyntä kasvaa.


Tässäkin asiassa kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ei missään hevoskilpailussa ole kyse vain siitä että hevosilla haluttaisiin tienata mahdollisimman paljon rahaa muusta välittämättä. Mutta kyllä ne eurot kummasti helpottavat toiminnan pyörittämistä.


Sijoitus vai tukitoimi? Ehkä molempia?


Oikein tosi lupaavan yksilön kohdalla omistaja tietysti katsoo maksut sijoitukseksi, jotka haetaan (kaiken onnistuessa) kilpailupäivänä takaisin korkojen kanssa.


Kimppahevosen kohdalla kynnys on pienempi kuin kaiken tullessa yhden omistajan pussista. Esimerkiksi 80 euron maksuerä on enää 8 euroa per osakas, jos omistajia on kymmenen. Se on jo edullinen "lottokuponki".


Itse olen maksellut ainakin ensimmäisiä eriä kaikista varsoista joilla on ollut ajatuksena kilpaura. Osaltaan siinä on ollut motivaationa se, että pidetään varsalle kaikki ovet avoinna. Mahdollisen tulevan omistajan mietteitä asiasta ei voi etukäteen tietää.


Ilahduttavasti olemmekin esimerkiksi Lumettajan kanssa saaneet myös maksuille vastinetta ja päässeet mukaan ikäluokkakarkeloihin. Mutta vaikka varsan kohdalla osanotto osoittautuisikin turhaksi toiveeksi, lohduttaudun sillä että maksut ovat menneet suomenhevosrodun tukemiseen.


Jokainen kerätty euro kasvattaa kilpailun palkintopottia. Hyväpalkintoiset kilpailut todennäköisesti lisäävät mielenkiintoa suomenhevosten omistamiseen ja siihen panostamiseen. Se taas toivottavasti lisää varsojen kysyntää ja kasvatuksen kannattavuutta isossa kuvassa.



50 katselukertaa

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki