google.com, pub-7463296435306292, DIRECT, f08c47fec0942fa0
top of page
Writer's pictureViivi Honkimaa

Oriaseman asiakkaana - mitä pitää tietää?


Lammin tila, tammat ja varsat laitumella 2020
Kasvatus on suurten tunteiden hommaa, ja on siinä fyysistäkin työtä ihan riittävästi. Parhaimmillaan lopputulos palkitsee. Elysetar, Eliitti Huisko, Juuli Milleri ja Huisi Huuma laitumella kesällä 2020.

Tähän postaukseen olen koonnut omien kokemusteni pohjalta tietoa sekä muistilistaa oriasemalla asiointiin 1-2 suomenhevostammaa vuodessa astuttavan asiakkaan näkökulmasta.


Olen asioinut muutamalla eri oriasemalla, mutta oletan että toimintatavat on synkronoitu jotakuinkin samanlaisiksi ympäri Suomen.


Lisäksi olen käyttänyt lähteenä Hippoksen julkaisemaa, Nella Tuomen vuonna 2013 opinnäytetyönään tekemää Oriasema-asiakkaan opasta (pdf).


Tietysti tämä on vain best case scenario, eli miten homma menee kuten oppikirjoissa. Jos on kiimaongelmia, kohtutulehdusta, kaksostiineyksiä tai muita hankaluuksia, kuvio voi muuttua, mutta silloinkin oriaseman eläinlääkäri on prosessin avainpelaaja.


Varsan syntymä on hyvä yrittää ajoittaa laidunkauden alkuun


Hevonen on kausilisääntyjä, mikä tarkoittaa että talvisin oriasemilla on hiljaista ja kesällä hyvin kiireistä. Tamma kantaa 11 kuukautta ja jos vain mahdollista, Suomen lyhyt laidunkausi kannattaa pyrkiä käyttämään hyödyksi. Siispä paras aika astuttamiselle on mielestäni touko-kesäkuussa, jolloin varsat syntyvät huhti-toukokuulla. Myöhemminkin tietysti kannattaa vielä yrittää.


Jotkut haluavat ajoittaa varsomisen jo aikaisemmaksikin ja erityisesti isommissa lämpimissä ravi- ja laukkamaissa varsoja syntyy jo talvella, mutta Suomessa varhaisuuden hyöty menetetään jos varsaa joutuu pitämään paljon sisällä karsinassa.


Oriasemilla asioinnista on vuosien ja vuosikymmenten aikana hioutunut todella virtaviivainen prosessi. Ajoitus on tamman siemennyksessä hyvin tärkeää, mutta kun se onnistuu, oriaseman palvelut kattavat pitkälti loput.


Miksi tamma oriasemalle?

  • Oriasemalla ovat asialla alansa ammattilaiset jotka oletettavasti kantavat oman osansa tammasi tiineyttämisprosessista huolellisesti ihan riippumatta siitä, ollaanko tekemässä tulevaisuuden derbyvoittajaa vai tätikuljetinta.

  • Oriasemalla siemennyksen ajoitus pystytään katsomaan just eikä melkein.

  • Siemenien kuljettaminen ja aikatauluista sopiminen hoidetaan puolestasi. Sitä ei asiakkaan roolissa aina ymmärräkään, miten monen aikataulun yhteensovittamista tamman siemennys siirroilla vaatii. Matkahuollon vuoroista ja reiteistä riippuu aika paljon.

  • Tamma on yleensä mahdollista jättää oriasemalle odottamaan siemennystä, sitä ei tarvitse kuljettaa edestakaisin monta kertaa jos ajoitus onnistuu ja kaikki menee hyvin. Kuljettelu on toki mahdollista ja joskus pakollistakin, mutta ellei oriasema ole ihan naapurissa, tämä on kaikkien kannalta stressittömin vaihtoehto.

Miksi ei oriasemalle?


Oriaseman sijaan tamma voidaan astuttaa tai eläinlääkäri voi siementää tamman kotitallilla.


Riippuu orinomistajasta, onko hän valmis kuljettamaan oriaan kotikäynneille vai haluaako hän että tammat tulevat orin luo.


Kotona siementäminen vaatii sekä tammanomistajalta että eläinlääkäriltä erilaista sitoutumista asiaan, esimerkiksi bussivuorojen selvittelyä ja/tai siementen hakua asemalta, tai tamman kuljetusta kiiman aikana useamman kerran viikossa. Tietysti kotisemennys alkaa taas kannattaa jos tammoja on paljon ja eläinlääkäri on käytettävissä.


Aivan kaikille roduille ei siirtomahdollisuuksia edes ole, mutta suomenhevosoreista suurin osa on tänä päivänä tarjolla siirtona.


Tietysti tammanomistajalla on pohdittavana muitakin seikkoja. Jos tamma esimerkiksi stressaa kovasti vieraassa paikassa tai kuljetuksessa, kotitallille jäisi toinen hevonen yksin tai jos oriasemaa ei yksinkertaisesti ole minkään järkevän etäisyyden päässä, joutuu hevoskasvattaja tekemään enemmän ajatus- sekä jalkatyötä varsahaaveiden eteen.


Hyvissä ajoin etukäteen huolehdittavaa


Tamman rokotukset on hyvä katsoa kuntoon

  • hevosinfluenssa- ja jäykkäkouristusrokotukset ovat ne ns. tavalliset perusrokotukset

  • lisäksi siitostammalle on ihan perusteltua ottaa myös herpesrokote. EHV-1 on erityisen pelottava siitostammoilla, koska se voi aiheuttaa luomisen (virusabortti). Kääntöpuoli herpesrokotuksessa on sen lyhyt vaikutusaika. Tiineysaikana herpesrokotteet annetaan 5., 7. ja 9. tiineyskuukaudella.

  • Sivuvaikutukset ovat aina mahdollisia mutta todennäköisesti rokottamisesta on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Oriasemilla voi olla omia toiveita tai suosituksia tammojen rokottamisesta. Kaikki eivät sitä vaadi, mutta laumaimmuniteettihan on sitä parempi, mitä useampi hevonen on rokotettu.


Kaikille hevosille pakollisia rokotusohjelmia ei Suomessa ole, ravi- ja ratsastuskilpailutoiminnassa säännöt velvoittavat rokottamaan hevosinfluenssaa vastaan.


Mielestäni koko hevoslauman rokottaminen on osa hevosten normaalia terveydenhuoltoa. Erityisesti pikkuvarsat ovat herkkiä infektioille ja tammojen rokottaminen suojaa myös niitä.


Loiskontrolli on tärkeää kaikille hevosille, tietysti resistenssi huomioiden. Nykyinen rytmini on ottaa hevosista lantanäytteet keväisin ja syksyisin, lähettää ne laboratorioon tutkittavaksi ja madottaa hevoset täsmälääkkeillä löydösten mukaisesti.


Tartuntatautien ja loisten leviämiseen on aina vaara, kun hevoset liikkuvat tallien välillä. Hoida oma osuutesi varmistamalla että oma tammasi on terve, noudata hyvää hygieniaa ja vältä ylimääräisiä kontakteja. Jos myöhemmin selviää että tallillasi on jotain tautia, siitä on hyvä infota myös oriasemaa.


Hammashuollon pitäisi myös olla normaali rutiini kaikilla hevosilla, myös siitostammoilla. Tiinettä tammaa ei kovin mielellään rauhoiteta, joten juttele eläinlääkärisi kanssa sopivasta raspausajankohdasta.


Hyvä yleiskunto ja sopiva lihavuuskunto ovat siitostammallekin eduksi. Tiinehtymistä on todettu edistävän jos tamma on ennemmin pyöreä kuin hoikka, mutta liikalihavuus on kaikille hevosille haitaksi.


Oriasemalle lähdetään kaviot vuoltuna, hevonen harjattuna ja jouhet kammattuna.


Maininnan arvoinen on myös tarkoitukseen sopiva, katsastettu ja huollettu kuljetuskalusto.


Näin homma yksinkertaisimmillaan toimii:

  1. Valitse tammallesi kasvatustavoitteisiisi, muihin kriteereihisi sekä budjettiisi sopiva ori

  2. Ota yhteyttä orinpitäjään ja tee varaus. Ajoissa varaaminen on järkevää siksikin, että suomenhevosoreilla on vuosittainen tammakiintiö. Ainakin suosituimpien orien varauskirjat saattavat tulla täyteen.

  3. Selvitä tamman kiimakierron vaihe (eläinlääkäri tekee ultraäänitutkimuksen)

  4. Ota yhteyttä valitsemallesi oriasemalle, kerro uä-havainnot ja orivalintasi, kysy milloin tamma kannattaisi tuoda. Yleinen vakiintunut käytäntö on ultrata tammoja tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin, siemennyspäivät ovat ma-ke-pe.

  5. Vie tamma oriasemalle. Aseman lääkäri määrittää sopivan siemennysajan. Parhaassa tapauksessa tamma saa jäädä odottamaan seuraavana päivänä tapahtuvaa siemennystä.

  6. Siementen tilaus ja haku hoidetaan oriasemien kesken, ellei valitsemasi ori ole samalla asemalla kuin minne viet tamman. Tamma siemennetään otollisena aikana.

  7. Tammaa ultrataan seuraavina päivinä edelleen seuraten, milloin se ovuloi. Joskus samaan kiimaan siemennetään useammankin kerran tai tamma voi saada ns. kiimankatkaisupiikin, mikä nopeuttaa ovulaatiota.

  8. Kun tamma on ovuloinut, saat soiton että tamman voi hakea. Vaihtoehtoisesti voit jättää tamman vielä oriasemalle odottamaan tiineystarkastusta.

  9. Noin kahden viikon päästä ultraäänellä nähdään, tärppäsikö. Jos tamma on tiine, seuraava tiineystarkastus kannattaa tehdä 30 vrk kohdalla. Jos ei, kierros alkaa alusta odottelemalla seuraavaa kiimaa.

Tietysti oriasemalle on mahdollista ja suotavaakin olla yhteyksissä aina kun kysymyksiä herää tai mikään mietityttää. Vaikka kesä on kiireinen, ilman tammanomistajia toiminta ei pyörisi lainkaan. Asiakaspalveluammatti tämäkin.


Tamman varusteet oriasemalle

  • Tukeva ja ehjä riimu on tärkein varuste. Muuta tamma ei kesäaikaan oikeastaan tarvitsekaan.

  • Hevospassi seuraa hevosta.

  • Ruokinta-asiat on hyvä käydä läpi ja kirjata vaikka lapulle.

  • Rehellisyys: kerro kaikki tamman erikoisuudet, mahdolliset käytös- ja terveysongelmat, kuten esim. sen tyypillinen käytös vieraassa paikassa (stressaako tai muuttuuko käytös muuten), kaviokuumetausta, ähkyherkkyys, huono juominen, laitakauhu, läheisriippuvuus, vihaisuus karsinassa/tarhassa, ketjunarun tarve talutettaessa, vetopaniikki tai muut ongelmat pakkopilttuussa, mahdolliseen laitumessa pitoon liittyvät seikat, aidoissa pysymisen vaikeudet tai ylipäätään kaikki mikä on huomioitava tämän hevosen käsittelyssä. Kyse ei ole niinkään erikoiskohtelun vaatimisesta vaan kaikkien osapuolten turvallisuudesta ja toiminnan sujuvuudesta.

  • Jos tamman mukana on varsa, sen olisi syytä olla ihmiseen ja käsittelyyn tottunut. Varsaa pitäisi pystyä taluttamaan riimussa.

Kauden lopussa


Jos ja kun tamma on saatu tiineeksi, edessä on edelleen hyvää perushoitoa ja toivomista, että kyytiläinen pysyy edelleen matkassa. Joskus alkio valitettavasti katoaa tiineystarkastusten välillä.


Tiineystarkastuksia tehdään yleensä 14 ja 30 vrk:n kohdalla, joskus myös 90 vrk ja viiden tiineyskuukauden aikoihin. Muulloinkin tilanne voidaan tarkistaa, mutta turhaa ronkkimista tietysti on syytä välttää.


Näissä tarkastuksissa katsotaan lähinnä että sikiö on olemassa ja edelleen elossa, ihmisten kaltaisia "rakenneultria" tai vastaavia ei ole tapana tehdä.


Usein oriasema laskuttaa kesän työt vasta syksyllä kauden lopussa. Sanomattakin on selvää, että laskut on asiallista maksaa ajallaan, vaikka toivottua tulosta ei oltaisikaan saavutettu. Jos on tarvetta reklamoida, sekin tehdään asianmukaisia reittejä myöten, ei vain heittäytymällä passiiviseksi.


Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page