google.com, pub-7463296435306292, DIRECT, f08c47fec0942fa0 google.com, pub-7463296435306292, DIRECT, f08c47fec0942fa0 Tunne tammasi
  • Viivi Honkimaa

Tunne tammasi

Lähtökohtana kasvatustyölle on tietysti se oma tamma, kaikkine hyvine ja huonoine ominaisuuksineen.


Luulen että monille käy kuten minulle, eli tallissa on tamma ja sitten tuleekin idea astuttaa se. Toinen vaihtoehto on päättää ensin, mitä haluaa kasvatustoiminnassaan tavoitella, ja sitten hankkii tavoitteisiin sopivan tamman.


Kummassakin tapauksessa onnistumiseen tarvitaan sekä sukujen, hevosen rakenteen että muiden ominaisuuksien tuntemusta, hyvät hevosenhoitotaidot sekä ripaus onnea.


Tämä on rohkaisupuhe


Samaan aikaan kun varoittelen sudenkuopista, haluan kannustaa epäröivää: kaikkea ei voi eikä tarvitse osata etukäteen. Hae toki tietoa ja ota vaikka kaveriksi varsaprojektiin joku kokenut, mutta älä anna pelon estää sinua. Joskus on vain aloitettava.


Tammat ja varsojen kanssa puuhailu opettavat tosi paljon. Kokeneeksi hevoskasvattajaksi tullaan vain kasvattamalla hevosia!


Riisutaan ruusunpunaiset lasit


On helppo sortua näkemään vain plus-puolet hevosestaan ja vähätellä sen puutteita, tai ajatella että hieno ori peittäisi tamman virheet.


Realismia on muistaa, että myös viat periytyvät. Lisäksi tamma vaikuttaa varsaan vielä geeniperimäänsäkin enemmän, koska se antaa varsalle myös ensimmäiset opit ja ennakkokäsitykset siitä, miten maailma toimii ja miten ihmisten kanssa toimitaan.


Siitostammaa valitsevalle tai oman tamman astuttamista miettivälle voisinkin antaa ohjenuoraksi, että kysy itseltäsi, oletko tyytyväinen jos syntyvä varsa on täydellinen kopio emästään? Jos vastaus on vahvasti kyllä, sanoisin että olet löytänyt lupaavan siitostamman.


Tämä on tietysti kärjistys, totta kai varsa perii jotain ominaisuuksia sekä emältään että isältään. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tamman puutteita vähättelemällä kaivaa vain itselleen kuoppaa, vaikkei vikojen etsiminen mukavalta tunnukaan.


Jalostustavoite tamman vai tamma tavoitteen mukaan? Kaksi esimerkkiä


Minulla on tähän mennessä useamman varsan kokemus kahdesta tammasta: Juuli Milleristä ja Elysettaresta.


Elysetar eli "Elppa" on ollut minulle kouluttaja monissa asioissa hevosenomistajana, ja sen kanssa aloitettiin myös kasvattamisen harjoittelu. Tämä oli juuri se "hei, mulla on tamma, kokeiltaisko astuttaa se?"-idea.


Juuli taas on kimppatamma, joka ostettiin sillä ajatuksella että teetetään sillä ravivarsoja myytäväksi, kun kasvatustoiminta kiinnostaa mutta kaikkia ei ole mahdollista itsellä pitää.


Tässä ajatuskulkua siitä, mitä kaikkia seikkoja havainnoin meidän tammoista.


Juuli Milleri, josta on tavoitteena teettää juoksijavarsoja


Huisi Hemmo ja Juuli Milleri kesällä 2016

Juulissa on hyvää:

  • Emälinja on hyvin mielenkiintoinen J-suunnalle, lataa odotusarvoa. Juulin sisaruksissa on useampia varhaislahjakkaita huippuja, Liehus-tamma on jättänyt tosi hyvää tasaista laatua. Parina viime vuonna mainetta ja kunniaa emälinjalle on tuonut kuningatarkilpailija Sävel-Taika.

  • Sipori-Vokker on mielenkiintoinen ja oletettavasti "kaupallinen" sukuyhdistelmä, uskon Valio-ori Siporin kiinnostavan myös emänisänä.

  • Juuli on isokokoinen ja malliltaan juoksijatyyppinen.

  • Vahvat kaviot

  • Ehti heti nuorena näyttää lupaavia otteita radalla: 3-v hyvä ennätys 36,3, nelivuotiaana ennätyksen parantelu 32,1-aikaan. Vähiin startteihin hyvä tulos.

  • DMRT3-testin tulos on A/A, mikä on ravihevoselle toivottava

  • Juuli on loistava varsoja sekä emätamma. Myös ihmisille se on lempeä.

  • BLUP-indeksilaskuri on kanssamme samaa mieltä Juulin jalostusarvon ennusteesta. Se on vuodesta toiseen ollut pysynyt 130 tuntumassa (yli 120 on erittäin korkea jalostusarvon ennuste). Tästä hyvästä Juuli on myös kahdesti saanut Laatutammapalkinnon (silloisilla säännöillä).

Täydellistä hevosta kun ei ole, miinuspuolina täytyy huomioida

  • Käyrät kintereet tuottavat päänvaivaa, kun ovat yleisiä myös J-suunnan oreilla.

  • Juuli on kiltteydestään huolimatta helposti kuumuva tamma.

  • Kun tammalla on sukutaulussa sekä Suikku että Vokker näin lähellä, juoksijasuunnan oreista on hankalanpuoleista löytää oreja joilla samat nimet eivät toistuisi lähisuvussa.

Juulin varsoista pyritään kasvattamaan urheiluhevosia, ravureita, huipulle ja tulevaisuuden juoksijajalostusyksilöiksi.


Juulin meillä syntyneet varsat ovat olleet isokokoisia ja helpporavisia, urheiluhevosen tuntuisia. Tammoilla on ollut aika paljon itsetietoisen prinsessan (ja kuningattaren?) otteita alusta alkaen. Orivarsat ovat tuntuneet puolestaan suht leppoisilta tyypeiltä.


Juulin esikoinen Tolppakone (i. Tume) syntyi ennen kuin teimme tammasta kaupat, joten siitä emme voi ottaa itselle krediittiä suuntaan tai toiseen.



Huisi Hehku ihmettelee suurta maailmaa päivän ikäisenä emän vierellä

Sittemmin olemme valinneet isäoreiksi juoksijaorien joukosta jo nuorena menestyneen Kihiseen (o. Huisi Hemmo 2016, t. Huisi Helmi 2019 ja orivarsa 2020) sekä suvullisesti ja suoritustensa perusteella mielenkiintoisiksi katsomamme vähän vanhemmat kuninkuusravitason juoksijat Tuokkolan Touhon (t. Huisi Hippu s.2018) ja Huiman Pysteen (t. Huisi Hehku s.2017).


Tarkkasilmäinen huomaakin, että olemme pyrkineet valitsemaan suvullisesti hieman avartavia vaihtoehtoja ja välttäneet tiukkaa sukusiitosta.


Aika näyttää, mitä näistä nuorista hevosista kasvaa, mutta pidän varsoja lupaavina ja odotan niiltä hyviä suorituksia aikanaan radalla.


Elysetar, joka on yleishevostyyppinen ja sillä on mielestäni eniten annettavaa ratsusuunnalle:


Elysetar, orpovarsa Kuukson Kaipaus ja oma varsa Epona Huisko suomenhevosten show-näyttelyssä Anjalassa 2013.
  • Rakenteessa ei ole suuria puutteita, jos ei niin suuria vau-kohtiakaan. Se on ok. Yleishevostyyppinen.

  • Erityisesti pidän siinä hyvänä jalka-asentoja ja kavioita, joita se on myös jättänyt jälkeläisilleen.

  • Kolme puhdasta askellajia.

  • R-suunnan oreissa on sukujen puolesta todella paljon valinnanvaraa, kun tamma on juoksijasukuinen.

  • Elppa on loistava emä, joka hoitaa todella tunnollisesti sekä omat että muiden varsat.

  • Meille oli mielenkiintoinen projekti ja henkilökohtainen suuri saavutus näyttää Elysetar kahdelle suunnalle kantakirjaan peräkkäisinä päivinä (R-suunnalle Lappeessa ja J-suunnalle seuraavana päivänä Kouvolassa). Mukana näyttelyissä sillä matkusti sekä oma kesällinen varsa että adoptoitu orpovarsa. Se on supermamma, ja kertoohan tästä urakasta suoriutuminen myös hevosen palvelevuudesta ja työmoraalista.

Elysetar J-suunnan ajokokeessa, varsat odottivat kiltisti katsomossa. Kuva Satu Pitkänen

Eipä ole joka torpassa kahden kantakirjan tammaa! ^_^ Kuva Satu Pitkänen

Ei hyviä tai huonoja, mutta todettavia seikkoja

  • DMRT3-tyyppi C/A ei rajoita mahdollisuuksia ratsuna, jos nyt ei ole erityinen etukaan.

  • Luonteeltaan Elppa on aika luja, herkkä mutta ei nöyrä tyyppi. Luonnekysymykset ovat hankalia määrittää hyviksi tai huonoiksi, koska siinä on usein kyse tulkinnasta ja kahden persoonan keskinäisestä "kemiasta". Ihan helppo hevonen se ei ole, toimiva kyllä.


Miinuspuolia Elpassa taas ovat minun mielestäni

  • Omat kilpailunäytöt ovat varsin vähäiset ja vaatimattomat sekä ravi- että ratsastuskilpailuista.

  • Suku ei taida olla oikein millekään jalostussuunnalle "kaupallinen", joten myyntivarsaa en lähde siitä edes yrittämään. Tilausvarsoja Elppa onkin pääasiassa tehnyt, yksi jälkeläinen on omassa tallissa.

  • Optimaalista ratsun rakennetta ajatellen Elpalta jäisin kaipaamaan hiukan pidempää kaulaa, loivempia lapaa ja lautasta. Näihin olisi hyvä löytää kompensaatiota orin rakenneosastolta.


Jälkeläiset


Jalostustavoitteen voisin tiivistää sanoihin "kiva harrastehevonen", tai ainakin niitä on saatu (vaikka Epelistä olen toivonut edes iltaravitason ravuria).


Kuuta taivaalta ei ole tavoiteltu, mutta toivottu kivoja hevosia, ja orivalinnoissa ollaan koitettu painottaa rauhallista ja palvelevaa luonnetta.


Elegantti Huisko 2-vuotiaana suomenhevosten show-näyttelyssä Kouvolassa, luokkavoittaja ja BIS 9

Kaikki kolme varsaa tuntuvat löytäneen paikkansa:

  • Esikoinen Epona Huisko (i. Sumiainen) tekee töitä opetushevosena. Kolmevuotiaana se sai kelpo pisteet laatarikarsinnoista, mutta taso oli kova.

  • Epeli Huisko (i. Vieskerin Valo) teetettiin juoksijasuunnan orista ja ajateltiin että treenataankin tavoitteellisemmin ravuriksi. Mutta sepä onkin osoittanut selkeitä taipumuksia ratsun uralle (laatuarvostelufinaalin 9.)! Se on heittänyt yhden hääajelukeikan ja on ylipäätään toimiva kiva kaveri hommaan kuin hommaan, sellainen jokapaikanruuna.

  • Kolmas varsa Elegantti Huisko (i. Herkko Hurmaus) on sekin omistajilleen hyvin mieleinen, ja sai varsa- ja show-näyttelyistä kivat arvostelut. Se on vielä ratsukoulutuksensa alussa mutta terveiset ovat olleet positiivisia. Senkin kanssa kävimme 3v-laatarikarsinnoissa, mutta sieltä ei valitettavasti jäänyt paljoa jälkipolville kerrottavaa.


Epona Huisko kävi varsana paljon näyttelyissä opiskelemassa maailmaa. Kuva Ypäjältä 1-vuotiaana.
Epeli Huisko (niin, se ravuriksi aiottu) 4-vuotiaiden laatuarvostelufinaalissa 2018.

Kaikkinensa olen tyytyväinen kaikkiin oppeihin joita olen Elpalta ja sen varsoilta saanut. Kuten todettu, kaikki ovat löytäneet paikkansa ja ovat omistajilleen mieleisiä hevosia.


Ainakin olemme kantaneet tältä osin kortemme kekoon säilytystyössä. Toivonkin että harvinaistumaan päin ollut emälinja jatkuisi vielä aikanaan näiden tyttärien kautta.


Niin, ja se orpovarsa muuten... Siitä kasvoi jalostusori.

0 katselukertaa

Lammin Tila

0400-738827

info (at) lammintila.com

© 2016 Lammin Tila

Proudly created with Wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now