google.com, pub-7463296435306292, DIRECT, f08c47fec0942fa0
 
  • Admin

Tilan suomenhevosten emälinjat: Riuskan-Liisu 1664-IV

Lammin tilan hevosten emälinjoja esittelevän artikkelisarjaa jatkaa ensimmäinen oma suomenhevoseni Elysetar 2018-05RJ. Ulkopuolisen silmiin tämä tamma ei ehkä ollut kovinkaan erikoinen, mutta minulle henkilökohtaisesti se oli hyvin merkittävä hevonen. Siksi tämä postaus on nyt vähän erilainen kuin aiemmat sukukatsaukset.


Elysettaren maallinen vaellus päättyi tammikuussa 2021 Kausalaan Liha-REMin teurastamolle ilman sen suurempaa dramatiikkaa, päätös oli harkittu. Alkoihan sillä olla jo vaivoja, mutta kokonaisuutena voidaan todeta että se sai lähteä tyylilleen sopivasti "saappaat jalassa".


Luopumisen tuskaani helpottaa ajatus etten pitkittänyt päätöstäni liian pitkään ja pystyin pitämään tammalle lähes kymmenen vuotta sitten antamani lupauksen, että olisin sen viimeinen omistaja.


Jättihän tamma jälkeensä tyhjän tilan. Voisi kai sanoa suuret saappaat seuraajansa täytettäväksi, mutta oikeastaan en usko että se olisi edes mahdollista. Hevosia meillä tulee olemaan jatkossakin, mutta tuskin mitään samanlaista kuin Elysetar.


Opettaja monessa


Ostin Elpan netti-ilmoituksen perusteella, päivän retki Pohjanmaalle teki minusta elämäni ensimmäisen suomenhevosen omistajan. Koppi perässä sinne ajettiin. Jokin tammassa viehätti, ja taas kerran kävi näin että tunnepitoinen päätös piti perustella järkisyillä.


Minulle Elppa on ollut monessakin mielessä tärkeä opettaja. Ensin oli tarkoitus ajaa kilpaa, sittemmin suunnitelmat muuttuivat, ja alettiin treenata ratsuhommia ja viimeiset vuotensa Elppa vietti siitostamman ja seurahevosen elämää.


Ihan jokapäiväisessä arjessa tämä herkkä mutta luja tamma on koulinut minua enemmän kuin moni muu hevonen yhteensä. Kaikki hevoset opettavat jotakin, mutta Elysettaresta saattoi sanoa, että se toden teolla koulutti ihmistä. Liioittelematta voinen sanoa, että kyseessä oli keskimääräistä älykkäämpi yksilö. Erityisesti se edellytti käsittelijältään nöyryyttä - tämä hevonen todellakin tiesi omat voimansa ja massojemme eron, näki tilaisuutensa ja toi mielipiteensä esiin niin hyvässä kuin pahassa.


Jos sen kanssa ajautui erimielisyyteen, tamma ei alkanut ensimmäiseksi riehumaan, mutta silmässä välähti sen näköisesti, kuin se olisi sanonut "voidaanhan me painia jos haluat, katsotaan mihin se johtaa." Elysen kanssa toimiakseen piti olla aina itse valmistautunut, vähän ovelampi, aina pari askelta edellä ja koko ajan hereillä.


Näinhän moni sanoo, että ne vähemmän helpot hevoset opettavat eniten. Elysekin oli kyllä kiltti tamma, muttei nöyrä.


Kasvatushommaa lähdettiin harjoittelemaan, kun ensimmäinen varsa päätettiin laittaa alulle ns. tilausvarsana ystävälle kesällä 2012. Olin itse lähdössä vaihto-opiskelemaan, Johanna oli lupautunut ottamaan Elysen siksi aikaa ratsastettavakseen. Hän oli omaakin hevosta vailla, joten hetken harkinnan jälkeen tuumasimme että miksipä ei. Jostain on aloitettava.


Elppa osoittautuikin varsinaiseksi supermammaksi. Tämä oli hänen juttunsa. Kaikenlaisia pelkoja oli kyllä etukäteen, mitään varmuutta ei ensikertalaisella kasvattajalla ollut mistään, mutta Elppa hoiti sekä varsomisen, varsan hoidon että vielä bonuksena orpovarsankin kesällä 2013 juuri niin oppikirjamaisesti kuin vain voi. Myös niinä vuosina, jolloin sillä ei ole sittemmin ollut omaa varsaa alla, se on ansiokkaasti avustanut Juulia varsojen kanssa.


Ikimuistoiset kantakirjausreissut


Elysetar on syntynyt Lapualla vuonna 2005, ja ehti kiertää muutamalla eri omistajalla ennen päätymistään meille vuonna 2011. Kantakirjaan se esitettiin syksyllä 2013. Kyllä, luit oikein - hoidettuaan kesän 2013 omaa esikoistaan ja orpovarsaa, lastasimme koko jengin autoon lokakuussa kahtena peräkkäisenä päivänä ensin Lappeen ja sitten Kouvolan näyttelyihin.