google.com, pub-7463296435306292, DIRECT, f08c47fec0942fa0

Korsia (jouhia) kekoon suomenhevosten geenitutkimuksen hyväksi



Viime vuosina on tehty ilahduttavan paljon tutkimusta, joka on keskittynyt nimenomaan suomenhevosiin. Osa tutkimuksista on keskittynyt selvittämään tarkemmin kansallisrodun historiaa, osa keskittyy tulevaisuuteen tarjoamalla tulosten valmistuttua tietoa mm. hevoskasvattajien ja hevosenomistajien käytettäväksi.


Vaikken tieteilijä olekaan, osallistun aina tilaisuuden tullen ja koen hyötyväni tästä työstä paljon. Haluan kannustaa kaikkia kynnelle kykeneviä myös mukaan tutkimuksiin. Mitä kattavampia otoksia tutkimuksiin saadaan, sitä luotettavampia tuloksetkin yleensä ovat. Parhaimmillaan siinä saa myös omasta hevosestaan selville mielenkiintoisia asioita.


Olen lähettänyt meidän hepoilta näytteitä esimerkiksi

  • Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila-tutkimukseen (2017)

  • Varsatutkimukseen (2016), missä videokuvattiin varsojen liikkumista niiden ensimmäisen elinkuukauden ajan.

  • Suomenhevosen kasvuhäiriötutkimukseen (2015), missä kerättiin tietoa kasvuhäiriöiden, kuten irtopalojen, esiintyvyydestä nuorilla suomenhevosilla. Tutkimukseen osallistuva sai alennusta irtopalakuvista ja lisäksi vielä tuotepalkinnon.

  • DMRT3-(”ravivarmuusgeeni”)tutkimukseen (2014). Tämä oli erityisen mielenkiintoinen ja rahanarvoinenkin tutkimus, sillä tämän testin teettäminen maksaa ostettuna vähän labrasta riippuen satasesta ylöspäin. Elysetar oli tuolloin ainoa tutkimusryhmään soveltuva hevonen. Myöhemmin teetimme omakustanteisesti Juulille saman testin. Elysen tulos oli CA ja Juulin AA.

Tuon geneettinen historia ja nykytila- tutkimuksen myötä saatiin selville myös Epelin (CC), Pepin (CA), Fantin (CA), Hemmon (AA) ja Jannun (CA) DMRT3-tyypit, tietoa äitilinjoista sekä sprintteri- ja stayertyyppisistä lihaksisoista.


Jälkimainittuihin en voi kehua perehtyneeni kovin tarkasti joten en osaa sen tarkemmin avata tuloksiakaan vaikka ne meille omistajille lähetettiinkin. Sinällään ei yllättänyt että kokonaisuutena suomenhevosista näytti ainakin somekeskustelun perusteella löytyvän lähinnä kestotyyppejä, ei niinkään sprinttereitä. Tuloksia on kirjattu julkisesti näkyville myös Sukuposti-tietokantaan, jos omistaja on ne sinne lähettänyt, ja ilahduttavan moni on. :)


Äitilinjoja seuraamalla Oulun yliopiston tutkijat saivat selville esimerkiksi sellaisen seikan, että suomenhevosen taustalta löytyy przewalskinhevosta ja kaikista tunnetuista kesyhevosten 18 haploryhmästä peräti 16 on edustettuna suomenhevosissa.


Lue myös: Suomenhevonen on ainoana tunnettua rotuna sukua Przewalskinhevoselle - "Jotain hassua on menneisyydessä tapahtunut" (hevosurheilu.fi 2.7.2019)


Löydös on mielenkiintoinen ja erikoinen siksikin, että myös suomalaisten ihmisten perimä poikkeaa naapurikansoista ja sitäkin on tietääkseni jäljitetty jonnekin Mongolian seuduille. Ei ole välttämättä ihan kaukaa haettu teoria, että Uralin takaa vaeltaessaan ihmiset ovat tuoneet mukanaan myös hevosia.


Tutkimusartikkeli on julkaistu englannin kielellä Genetics Evolution Selection-sivustolla.


Jo joskus vuosia sitten otimme Elysen kanssa osaa myös niveltutkimukseen. Samalla reissulla Viikkiin koitin tarjota Elyseä myös verenluovutukseen, mutta silloin veren otto piti keskeyttää verestä paljastuneiden hieman kohonneiden tulehdusarvojen tähden.


Totta kai minua kiinnostavat omien hevosteni tulokset, ja joskus osanotosta on ihan konkreettinen rahallinenkin hyöty, kuten vaikka alennus röntgenkuvista tai kokonaan ilmainen tutkimus.


Tutkimuksiin osallistuminen on kuitenkin pääosin hyväntekeväisyyttä ja lähtöisin halusta tukea suomalaista hevostutkimusta sekä tietysti suomenhevosen asiaa. Tutkittavaa kyllä riittäisi vaikka kuinka, mutta valitettavan usein kynnykseksi muodostuu raha.


Haluan kannustaa kaikkia (suomen)hevosten omistajia mukaan, tässä tilaisuus tehdä helpolla ja halvalla paljon hyvää yhteiseksi hyväksi, ja ehkä oppia siinä sivussa itsekin jotain uutta!


Jouhia talteen tuleviakin tutkimuksia varten


Kun hevoset liikkuvat paljon tallien välillä ja kokemus on osoittanut että huomisesta ei koskaan tiedä, päätin ottaa tavakseni nypätä ainakin omista hevosistani ja meillä syntyneistä varsoista jouhinäytteitä talteen.


Vasta menneenä kesänä 2020 jalostusorganisaatio Suomen Hippos tiedotti, että tamman jouhinäyte kannattaa ottaa talteen jotta sellainen perusjuttu kuin varsan polveutumisen selvittäminen on mahdollista. Jouhinäytettä tarvitaan etenkin siinä tapauksessa, jos tamma kuolee varsomisessa tai pian sen jälkeen tai jos varsaa ei muusta syystä tunnisteta tamman alla.


Esimerkiksi nyt metsästetään 1800- ja 1900-luvuilla eläneiden hevosten jouhia, hampaita, taljoja ja muita säilyneitä jäänteitä. Näytteitä kerrotaankin saadun esimerkiksi patjoista, keinuhevosten harjoista ja muista mitä ihmeellisimmistä lähteistä. Vanhoja hevoskalmistoja sekä merkkihevosten hautoja on etsitty, kaivettu auki ja kerätty näytteitä.


Lue myös: Yleisön apua kaivataan suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimusta varten (helsinginyliopisto.fi 2.3.2020)


Jouhet ja erityisesti tärkeät tupet niiden juuressa säilynevät kohtuullisesti pienissä Minigrip-pusseissa, joiden päälle olen kirjoittanut hevosten nimet ja säilön niitä työpöydän laatikossa. Aika näyttää, onko tästä uudesta keräilyharrastuksestani joskus tulevaisuudessa iloa, mutta ajattelin että otan sen nyt ja tulevienkin varsojen kohdalla tavaksi.

Lammin Tila

0400-738827

info (at) lammintila.com

© 2016 Lammin Tila

Proudly created with Wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now